Marutei Tsurunen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Marutei Tsurunen
Japanin alahuoneen edustaja
2002–2007
Japanin ylähuoneen edustaja
2007–2013
Henkilötiedot
Koko nimi Martti Ilmari Turunen (1940–1979)
Syntynyt30. huhtikuuta 1940 (ikä 84)
Pielisjärvi, Suomi
Kansalaisuus suomalainen (1940–1979)
japanilainen (1979–)
Ammatti lähetyssaarnaaja, poliitikko
Puoliso Sachiko Tsurunen (vih. 1975)
Lapset 5
Tiedot
Puolue Japanin demokraattinen puolue

Marutei Tsurunen (jap. ツルネン マルテイ tai 弦念 丸呈, Tsurunen Marutei, syntyjään Martti Ilmari Turunen[1], s. 30. huhtikuuta 1940 Höntönvaara, Pielisjärvi (nyk. Lieksa) on suomalaissyntyinen japanilainen poliitikko. Tsurunen toimi demokraattien edustajana Japanin parlamentin ylähuoneessa vuosina 2002–2013 sen ensimmäisenä länsimaalaissyntyisenä jäsenenä.[2][3] Pudottuaan ylähuoneesta vuoden 2013 vaaleissa Tsurunen jätti politiikan.

Varhainen elämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Martti Turunen syntyi 30. huhtikuuta 1940 Höntönvaaran kylässä Pielisjärven pitäjässä. Hänellä on neljä siskoa. Kun neuvostoliittolaiset partisaanit olivat jatkosodan aikana hyökänneet naapurikylään ja surmanneet sen naiset ja lapset, Martin äiti vei perheen turvaan Liperiin. Isän palattua sodasta perhe muutti Jaakonvaaraan kun Martti oli viisivuotias.[4] Turunen omaksui pasifistisen elämänasenteen ja alkoi 12-vuotiaana haluta lähetyssaarnaajaksi Afrikkaan.[5]

Muutto ja asettuminen Japaniin

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1967 Turunen lähti vaimonsa kanssa Suomen luterilaisen evankeliumiyhdistyksen lähetystyöntekijäksi Japaniin.[6][7] Työskennellessään japanilaisessa lastenkodissa hän alkoi haluta kokonaan japanilaiseksi päästäkseen sisälle japanilaiseen yhteiskuntaan. Saadakseen Japanin kansalaisuuden hän päätti hankkia japanilaisen vaimon. Saatuaan myöntävän vastauksen kosintaansa hän pyysi suomalaiselta vaimoltaan eroa, ja vaimo palasi Suomeen. Turunen ja Sachiko menivät naimisiin vuonna 1975.[8]

Turunen sai Japanin kansalaisuuden 1979 ja muutti samalla virallisen nimensä muotoon Marutei Tsurunen.[9] Japanin kansalaisuuden saaminen edellytti vielä tuolloin japanilaisen nimen ottamista.

Tsurunen työskenteli Japanissa ennen 1990-luvulla alkanutta poliittista uraansa muun muassa parisuhdeterapeuttina, suomentajana ja englannin kielen opettajana.[6][8]

Toiminta Japanin politiikassa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1992 Tsurunen valittiin Kanagawan prefektuurin Ashigarashimon piirikunnan Yugawaran kylän valtuustoon[9] Japanin historian ensimmäisenä länsimaisena kunnanvaltuutettuna. Hän hoiti luottamustehtäväänsä vuoteen 1995,[10] jolloin pyrki ensi kertaa parlamenttiin.

Tsurunen on osallistunut Japanin parlamenttivaaleihin kuusi kertaa. Vuonna 1995 hän pyrki ylähuoneeseen ja sai Kanagawan vaalipiiristä 340 000 ääntä, mikä ei riittänyt paikkaan.[10] Hän uusi yrityksensä vuonna 1998 ja sai 500 000 ääntä. Valinta oli lähellä, sillä hän olisi tarvinnut vain noin 7 000 ääntä enemmän.[10] Vuonna 2000 Tsurunen pyrki alahuoneeseen, muttei saanut riittävästi ääniä.[10] Vuonna 2001 hän pyrki jälleen ylähuoneeseen. 160 000 ääntä riitti Japanin demokraattisen puolueen ensimmäiseen varapaikkaan. Suositun televisiokuuluttajan Kyosen Ōhashin eroaminen parlamentista seuraavana vuonna tarjosi Tsuruselle kauan odotetun ylähuoneen paikan 4. lokakuuta 2002.[11][10]

Vuonna 2007 Tsurunen pyrki jälleen ylähuoneeseen ja sai yli 241 000 ääntä sijoittuen kuudenneksi demokraattisen puolueen niin sanotulla maanlaajuisella listalla. Listan kärkiehdokkaitten lisäksi myös monet puolueen prefektuurikohtaiset ehdokkaat saivat suuremman äänisaaliin kuin Tsurunen. Edellisistä vaaleista selvästi noussut kannatus riitti edustajanpaikan uusimiseen.[11]

Kun demokraattinen puolue voitti vuoden 2009 vaalit, Tsurusen nimi nousi esille ministerikaavailuissa.[12] Hän itse arveli voivansa nousta varaministeriksi. Näin ei kuitenkaan käynyt.[13][14]

Vuoden 2013 ylähuonevaaleissa Tsurusen äänimäärä 82 858 ei riittänyt edustajapaikkaan.[15] Tuloksen selvittyä Tsurunen jättäytyi sivuun politiikasta.

Parlamentin ylähuoneessa Tsurunen oli maanviljely-, metsätalous- ja kalastusvaliokunnan sekä hallintovaliokunnan jäsen ynnä luonnonkatastrofien erikoisvaliokunnan puheenjohtaja. Viimeksi mainitussa tehtävässä hän valvoi viranomaisten toimintaa näitten torjuessa vuoden 2011 Sendain maanjäristyksen ja sitä seuranneen hyökyaallon aiheuttamia tuhoja.[9]

Tsurusen poliittisia teemoja ovat olleet muun muassa ekologinen valveutuminen,[16] opetusjärjestelmän uudistaminen[11] ja korruption vähentäminen.[5] Demokraattisen puolueen linjasta poiketen hän on aina vastustanut ydinvoimaloiden rakentamista Japaniin, sillä luonnonkatastrofit ovat Japanissa yleisiä.[9][17]

Tsurunen on pitänyt ensimmäisen ylähuonekautensa merkittävimpänä saavutuksena sitä, että hänen ajamansa luonnonmukaista maataloutta koskeva laki hyväksyttiin joulukuussa 2006. Kyseessä oli Japanin ensimmäinen luomulaki.[11]

Yksityiselämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tsurusella on ensimmäisestä avioliitostaan kolme lasta, jotka asuvat Suomessa, sekä nykyisen vaimonsa kanssa kaksi lasta.[9]

Tsurunen on asunut japanilaisen perheensä kanssa Azumin kunnassa Naganon prefektuurissa, Yugawarassa Kanagawan prefektuurissa ja Kamakurassa Tokion lähellä, mihin hän rakennutti perheelleen Suomesta tilatun hirsitalon vuonna 2009.[18]

Kunnianosoituksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallinen toiminta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tsurunen on kääntänyt japanista suomeksi kolmasosan Murasaki Shikibun klassikkoromaanista Genjin tarina.[20] Lisäksi hän on kääntänyt kolme Ihara Saikakun ja kaksi Ayako Miuran teosta. Tsurunen on myös itse kirjoittanut useita kirjoja japaniksi.[10] Yksi niistä, Nihon-jin ni naritai (日本人になりたい) eli ”Haluaisin tulla japanilaiseksi” on julkaistu suomeksi nimellä Martti Turusen japanilainen elämä.

Tsurusen muistelmateos Sinisilmäinen samurai ilmestyi syyskuussa 2015.[21]

Teokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomeksi ilmestyneet
  • Pilkkeitä : lähetyskerhojen ohjelmisto, toim. Virpi & Martti Turunen. Suomen lähetysseura, 1962
  • Leiripilkkeitä, Martti & Virpi Turunen. Suomen lähetysseura, 1964
  • Martti Turusen japanilainen elämä, WSOY, 1994 ISBN 951-0-19824-2
  • Sinisilmäinen samurai, Gummerus, 2015 ISBN 978-951-24-0083-6
Suomennokset
  • Ayako Miura, Jäätymispiste, suom. Martti Turunen. Suomen luterilainen evankeliumiyhdistys, 1972 ISBN 951-617-007-2.
  • Ihara Saikaku, Viisi naista jotka rakastivat rakkautta, suom. Martti Turunen. Otava, 1977 ISBN 951-1-04207-6
  • Ayako Miura, Aurinko sulattaa jään, suom. Martti Turunen. SLEY-kirjat, 1978 ISBN 951-617-402-7 ISBN 951-617-405-1 .
  • Ihara Saikaku, Kirsikkatyttö, suom. Martti Turunen, Otava, 1978 ISBN 951-1-04704-3
  • Shikibu Murasaki, Genjin tarina. 1. osa, Kirsikankukkajuhla, suom. Martti Turunen, runot suom. Kai Nieminen. Otava, 1980 - (Seitsentähdet). ISBN 951-1-05711-1
  • Shikibu Murasaki, Genjin tarina. 2. osa, Tuuli männyissä, suom. Martti Turunen, runot suom. Kai Nieminen. Otava, 1982 - (Seitsentähdet). ISBN 951-1-06890-3
  • Ihara Saikaku, Päässälaskua : novelleja, suom. Martti Turunen. Otava, 1982 - (Delfiinikirjat). ISBN 951-1-05659-X
  • Shikibu Murasaki, Genjin tarina. 3. osa, Pilviverho, suom. Martti Turunen, runot suom. Kai Nieminen. Otava, 1983 - (Seitsentähdet). ISBN 951-1-07563-2

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Tsurunen 2015, s. 117.
  2. ↑ Marutei Tsurusesta tuli sinisilmäinen samurai Kirkko ja kaupunki. 5.11.2015. Viitattu 2.7.2024.
  3. ↑ Martti Turunen lähti lähetystyöhön Japaniin 52 vuotta sitten – pian eteen tuli kipeä päätös, joka muutti elämän nimeä myöten Ilta-Sanomat. 21.10.2019. Viitattu 2.7.2024.
  4. ↑ Tsurunen 2015, s. 19–20.
  5. ↑ a b Marutei Tsurunen halusi japanilaiseksi Elävä arkisto. Yle. Viitattu 23.12.2019.
  6. ↑ a b Pielisjärven Höntönvaarasta senaattoriksi Japaniin – Marutei Tsurunen julkaisi muistelmansa Yle Uutiset. 22.9.2015. Viitattu 19.2.2017.
  7. ↑ Marutei Tsurusen ihmeellinen elämä ja teot Länsi-Suomi. 23.9.2015. Viitattu 1.1.2019.
  8. ↑ a b Varjus, Seppo: Martti Turunen kosi japanilaista naista, sai myöntävän vastauksen ja kertoi vasta sitten vaimolleen Ilta-Sanomat. 26.9.2015. Viitattu 23.12.2019.
  9. ↑ a b c d e Rajamäki, Tiina: Tsurunen: Japani siirtyy liian hitaasti uuteen energiaan. Helsingin Sanomat, 2.4.2011, s. B 4.
  10. ↑ a b c d e f The profile of Marutei Tsurunen homepage2.nifty.com. 16.9.2011 (muokattu viimeksi). Viitattu 10.10.2011. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
  11. ↑ a b c d Sillanpää, Sami: Suomalaissyntyinen Tsurunen uudelleen Japanin ylähuoneeseen (Arkistoitu sivu) HS.fi. 30.7.2007. Viitattu 23.9.2015.
  12. ↑ Arhippainen, Max: Japaniin odotetaan suurta muutosta. Suomen Kuvalehti, 2009, nro 34, s. 13. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 23.9.2015.
  13. ↑ Saarinen, Eveliina: Varaministerin tehtävät saattavat odottaa Marutei Tsurusta Helsingin Sanomat. 1.9.2009. Viitattu 19.2.2017.
  14. ↑ Saarinen, Eveliina: Marutei Tsurusesta ei tullut Japaniin varaministeriä Helsingin Sanomat. 26.9.2009. Viitattu 19.2.2017.
  15. ↑ Yomiuri online – senkyokekka (Ylähuonevaalien 2013 äänimäärät, Demokraattisen puolueen suhteellinen lista) yomiuri.co.jp. Viitattu 30.7.2013. (japaniksi)
  16. ↑ Saarinen, Eveliina: Marutei Tsurunen voi nousta varaministeriksi Japanissa Helsingin Sanomat. 31.8.2009. Viitattu 10.10.2011.
  17. ↑ Tsurunen 2015, s. 291–295.
  18. ↑ Tsurunen 2015, s. 111, 147–148, 303–305.
  19. ↑ Japanin suomalaissyntyinen kansanedustaja sai korkean suomalaisen kunniamerkin Yle Uutiset. 15.2.2013. Viitattu 15.2.2013.
  20. ↑ Antti Majander, Iloiselta vaikuttava Kai Nieminen suree joka päivä, Helsingin Sanomat 10.5.2020, viitattu 16.11.2021 (digilehden tilaajille)
  21. ↑ Östman, Johanna & Holvas, Jakke: Pielisjärven Höntönvaarasta senaattoriksi Japaniin Yle Uutiset. 22.9.2015. Viitattu 23.9.2015.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Marutei_Tsurunen&oldid=22726095”